Yritysten vastuullisuuteen kiinnitetään nykyisin enemmän huomiota ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja muiden globaalien haasteiden johdosta. Yritysvastuussa on pyrkimyksenä tarkastella yritysten toimintaa kokonaisvaltaisesti, huomioiden sekä ympäristöön liittyvät että sosiaaliset ja hallinnolliset näkökulmat.

Kestävyysraportointi, joka tunnetaan myös ESG-raportointina (Environmental, Social, Governance), on tässä se keskeinen työkalu, jolla vastuullisuutta mitataan ja raportoidaan.

Pohjoismaissa ja Suomessa yritysvastuuta ja kestävyysraportointia pidetään hyvin tärkeänä. Yritysten tehtävä on raportoida toimintansa ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, sitoen ne yrityksen ja sen arvoketjun toimintaan. Näin pyritään tarjoamaan sidosryhmille tietoa päätöksenteon tueksi ja edistämään positiivisia vaikutuksia.

Kestävyysraportointiin käytettävät standardit, kuten GRI, TCFD, SASB ja ESRS, ovat vakiintuneita työkaluja, jotka auttavat yrityksiä rakentamaan luotettavia raportteja. Lisäksi Pohjoismaiden taloushallintoalan järjestöjen kehittämä NSRS-standardi helpottaa kestävyysraportoinnin aloittamista erityisesti PK-sektorilla.

EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi, CSRD, tuo entistä tiukempia vaatimuksia yrityksille. Se velvoittaa kaikki pörssilistatut yritykset sekä yli 250 työntekijää työllistävät yritykset raportoimaan kestävyysasioistaan.

Suomessa direktiivin täytäntöönpano on jo käynnissä, mikä vaikuttaa laajasti taloushallintoon ja kirjanpito- sekä tilintarkastuslakiin. Yritysten tulee jatkossa toimittaa raporttinsa ulkopuolisen toimijan arvioitaviksi.

Koska yritykset tarvitsevat raportointiinsa tietoja myös sidosryhmiltä, raportointitarpeet valuvat läpi koko yrityskentän, vaikka itse raportointivelvollisuus koskeekin vain pientä osaa suomalaisista yrityksistä.

Taloushallinnolla ja talousjohtajilla on merkittävä rooli kestävyysraportoinnin toteutuksessa. He ovat keskeisiä tiedonkerääjiä, kestävyysteemojen taloudellisten vaikutusten arvioijia sekä kestävyyttä edistävien investointien laskennan asiantuntijoita. Lisäksi talousjohtajat ovat avainasemassa resurssien allokoinnissa ja kestävien investointien päätöksenteossa.

Kestävyysraportointi on siis noussut tärkeäksi osaksi yritysten toimintaa. Taloushallinnon rooli tässä prosessissa on keskeinen, sillä se ei ainoastaan varmista raportoinnin luotettavuutta, vaan myös ohjaa yritysten strategisia päätöksiä kohti kestävää kehitystä ja vastuullista liiketoimintaa.

Yritys voi esimerkiksi asettaa tavoitteeksi vaikkapa vähentää hiilidioksidipäästöjään tai henkilöstönsä työtapaturmia 75 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Etenemisestä kerrotaan sitten vuosittaisissa tai kvartaalikohtaisissa raporteissa.

Kun lomanmääräytymisvuosi päättyy, on yrityksissä tiedossa monenlaista tarkistettavaa. Koska lomaoikeus määräytyy työsuhteen keston perusteella, joidenkin työntekijöiden lomakertymä voi olla noussut kahdesta päivästä 2,5 päivään per täysi lomanansaintakuukausi. Täytyy myös tarkistaa, onko työntekijöillä ollut poissaoloja, joista ei kerry lomaa ja onko jollain työntekijällä siirtynyttä lomaa.

Lomapalkkoihin vaikuttavat myös muutokset kuukausipalkkaisen työajassa ja palkassa ja ajankohta, jolloin nämä muutokset tehdään. Jos työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti.

Jos työaika ja palkka muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen jälkeen, mutta ennen lomien pitämistä, lomapalkka lasketaan ennen muutoshetkeä olleen palkan mukaan. Toisaalta jos työaika on pysynyt samana mutta kuukausipalkkaa on korotettu lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen jälkeen, maksetaan lomapalkkaa lomallejääntihetken kuukausipalkan mukaan laskettuna.

Vuosilomakirjanpito on lakisääteistä ja lomapalkkalaskelma pitää toimittaa työntekijälle viimeistään silloin, kun lomapalkka lasketaan. Kaikkien edellä mainittujen yksityiskohtien lisäksi on myös huomioitava erilaiset työehtosopimukset, joista useat takaavat työntekijöille vuosilomalakia laajempia etuja, kuten esimerkiksi lomaltapaluurahan tai suuremman lomakertymän. Joillakin toimialoilla myös käytetään lakia laajemmin prosenttiperusteista tai keskituntiansioon perustuvaa lomapalkkojen laskentaa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi rakennusala.

Helpotusta lomavuodenvaihteeseen Tuntinetin automaattisella lomalaskennalla

Lomalaskentaa ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamista voi kuitenkin onneksi helpottaa ja automatisoida erilaisten järjestelmien avulla. Esimerkiksi Tuntinetin avulla voit automatisoida vuosilomalain ja eri työehtosopimusten mukaisen vuosilomalaskennan ja vuosilomakirjanpidon.

Ottamalla käyttöön vuosilomalaskenta – lisäominaisuuden, kaikki hoituu lain puitteissa ja työehtosopimusten mukaan. Automaattinen lomalaskenta helpottaa siis palkanlaskijoiden elämää näin lomavuodenvaihteessa.

Kun käytössäsi on Tuntinetin Vuosilomalaskenta, Tuntinetissä ei tarvitse tehdä erillistä lomavuoden päätöstä. Tuntinetin vuosilomalaskenta laskee nimittäin työntekijöiden ansaitsemat vuosilomat ja lomapalkkavaraukset automaattisesti ja tarvittaessa saatavillasi on myös juoksevat loma-arviot ympäri vuoden. Tuntinetillä voit myös automaattisesti laskea kunkin työntekijän eri vuosilomajaksoilta maksettavat lomapalkat ja -rahat.

Koska lomalaskenta tulee kytkeä käyttöön?

Jos aktivoit automaattisen vuosilomalaskennan ensimmäisen kerran kesken lomanansaintavuoden (esim. 1.4.2023 – 31.3.2024), lomalaskenta edellyttää sitä, että työntekijöiden työaikakirjanpito on Tuntinetissä paikkansapitävä vähintään lomanansaintakauden alusta (esim. 1.4.2023) lähtien.

Tämä johtuu siitä, että vuosiloman ansainta (ja joissain tilanteissa myös lomapalkka) määräytyy koko lomanansaintavuoden työssäolon perusteella, eli jos työntekijältä puuttuu työaikamerkintöjä lomavuoden ajalta, lomapäivät (ja mahdollisesti myös lomapalkka) vastaavalta ajalta jäävät pois laskelmilta.

Voiko automaattisen vuosilomalaskennan aktivoida kesken lomanansaintavuoden?

Kyllä, sen voi aktivoida, mikäli työsuhde on alkanut lomanansaintavuoden aikana ja työntekijöiden tunnit on kirjattu Tuntinettiin heti työsuhteen alusta lähtien. Tällöin työaikamerkintöjä ei puutu lomavuoden ajalta.

Tuntinetti myös huomioi ennen aktivointia kertyneet työaikamerkinnät. Jos esimerkiksi aktivoinnit laitetaan voimaan 25.3.2024 – ja työaikamerkintöjä on kertynyt ajalta ennen sitä.

Esimerkiksi: Jos työsuhde on alkanut vaikkapa 1.7.2023 ja vuosilomalaskenta asetetaan päälle 21.3.2024 koskien lomavuotta 2023-2024, niin työsuhteen jatkuessa työntekijälle tulee 31.3.2024 ensimmäinen automaattinen lomalaskelma ansaintakaudelta 1.7.2023 – 31.3.2024.

Olennaisimmat asiat automaattisten lomalaskelmien päällekytkemisen ajankohdan valinnassa ovat

• Että ne eivät menisi päällekkäin manuaalisesti kirjattujen ansaintojen kanssa
  Eli jos tähän mennessä vuosilomalaskelmat on tehty käsin, ja kirjattu esim. “Kertyneet lomat, liukumat ja maksumääräykset”-osioon, niin helpointa on ottaa automaattinen lomalaskenta käyttöön alkaen viimeisen käsin lasketun vuoden jälkeisestä seuraavasta lomavuodesta.
• Ja toisaalta että automaattilomat kytkettäisiin päälle niin, että koko lomanansaintakauden ansaintatiedot olisivat Tuntinetissä.
  Eli jos Tuntinetti on otettu käyttöön vasta 1.8.2023, mutta töitä on tehty jo lomanansaintavuoden alusta, niin automaattiset lomalaskelmat voi kyllä ottaa käyttöön, mutta Tuntinetti pystyy tietysti laskemaan kertymät ainoastaan siltä ajalta kun Tuntinetistä löytyy työaikakirjauksia.

Taipuuko Tuntinetti myös yksityisen sosiaalipalvelualan lomalaskentaan?

Kyllä taipuu. Tuntinetti pystyy käsittelemään jokaisen työehtosopimuksen.

Vuosilomalaskennan ehdot määräytyvät työntekijän työsopimukseen kiinnitetyn työehtosopimuksen mukaisesti. Työaikaraporttien yhteenveto-osiossa, kunkin lomalaskelman kohdalla on painike “Laskentatapa”, josta avautuvasta popupista voit tarkistaa, millä periaatteilla kukin yksittäinen lomalaskelma on laskettu.

Tämä laskentatapa-popup kertoo niin lomalaskennan käyttämät vuosilomaehdot, lomanansaintakauden kuin lomanansaintasäännönkin. Lisäksi sieltä on tarkistettavissa lomapalkan sekä lomarahan laskentaperusteet. Yksityisen sosiaalipalvelualan lomalaskentaehdoissa näkyvillä on myös se, minkä kertymätaulun perusteella kyseinen lomalaskelma on laskettu.

Talven TES-päivityskierros Tuntinetissä on käyty läpi, ja seuraaville aloille on tullut uusia yleiskorotuksia ja/tai tehty muutoksia lisiin.

• Viestintäalan toimihenkilöt: Korjattu 1.6.2023 lisät ja lisätty 1.6.2024 lisät.
• Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta: Yleiskorotus 1.12.2023 3,6%. Lisätty 1.12.2023 lisien korotukset.
• Jalometalliala: Lisätty 1.3.2024 lisien korotukset.
• Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala: Korjattu 1.2.2024 lisät oikeaksi.
• Turvetuotantoala: Yleiskorotukset 1.4.2024 0.38e/h ja 1.4.2025 0.26e/h. Lisätty 1.10.2024 lisien korotukset.
• Hiihtokeskukset: Yleiskorotukset 1.12.2023 2,6%. Lisätty 1.1.2023 ja 1.12.2023 lisien korotukset.
• Kuvanvalmistamot: Lisätty 1.7.2023 ja 1.5.2024 lisien korotukset.
• Paltan toimihenkilöt: Lisätty 1.6.2023 ja 1.4.2024 lisien korotukset.
• Lasikeraamisen teollisuuden toimihenkilöt: Lisätty 1.4.2024 lisien korotukset.
• Huolto- ja kunnossapitoala: Korjattu 1.7.2023 ja 1.10.2024 lisien arvon oikeiksi.
• Henkilökohtaiset avustajat: Yleiskorotukset 1.1.2024 (Palkkaryhmä: A 0,45e/h, B1 0,2e/h, B2 0,45e/h, C 0,85e/h) ja 1.7.2024 (Palkkaryhmä: A 0,75e/h, B1 0,3e/h, B2 0,55e/h, C 0,65e/h).
• Paltan erityisalat: Yleiskorotukset 1.7.2023 3,5% ja 1.6.2024 1,96.
• Yksityinen sosiaalipalveluala: Yleiskorotukset 1.9.2023 3,6%, 1.8.2024 2,4% ja 1.8.2025 1,0%.
• Lentoliikenteen palveluala: Yleiskorotukset 16.7.2023 3,5% 16.5.2024 2,5%. Lisätty 16.7.2023 ja 16.5.2024 lisien korotukset
• Ohjelmapalvelualan TES:n työaika päivitetty ja lisätty myöhäisen työajan lisä.

Seuraaville aloille on tullut muutoksia 2023:

• Henkilökohtaiset avustajat: Loppiainen tullut arkipyhäksi 1.10.2023 lähtien ja tästä johtuen lisätty vuoden 2023 versio

Seuraaville aloille on tullut muutoksia 2024:

• Kaupan ala: Konttorityöntekijöiden nimi vaihtunut toimihenkilöiksi ja varastotyöntekijöiden nimi vaihtunut logistiikaksi.
• Kaupan logistiikan esihenkilöt: Varasto- ja kuljetusesimiesten nimi vaihtuu kaupan logistiikan esihenkilöiksi.

Tuntinetissä työehtosopimusten tulkinta tapahtuu automaattisesti, ja yleiset TES-versiot päivitetään järjestelmään ylläpidon toimesta.

Tervehdys arvoisat lukijat, ja tervetuloa uuden vuoden ensimmäisen kirjoituksemme pariin! Tällä kertaa puhumme omasta henkilökohtaisesta verotuksesta. Vuoden 2024 verotukseen liittyy muutoksia, joista kannattaa olla perillä, jotta voimme kaikki pitää lompakkomme hyvinvoivina. Tässä siis muutamia vinkkejä, joita kannattaa harkita, kun verotuskysymykset pyörivät mielessäsi. Teet kaikki haluamasi muutokset kätevästi Verohallinnon Oma Vero-palvelussa. 

Muista päivittää verokorttisi

Jos elämäntilanteesi tai tulosi ovat muuttuneet, älä unohda tarkistaa verokorttiasi. Erityisesti, jos tulonhankkimismenojesi summa ylittää automaattisen 750 euron vähennyksen, tilaa itsellesi uusi verokortti. Muista, että aiempien vuosien ylimenevät vähennykset eivät siirry automaattisesti uudelle verokortille, joten tarkista ne erikseen.

Etätyöntekijöille lisää vähennyksiä

Etätyötä tekeville on tarjolla makeita vähennyksiä. Työhuonevähennys voi olla jopa 940 euroa kokoaikaisesti etätyötä tekeville.  Jos etätyötä tehdään osapäiväisesti, vähennyksen suuruus on 470 euroa ja satunnaisesti etätyötä tekevälle 235 euroa. 

Muista myös laskea mukaan etätyön työvälineiden, kuten tietokoneen, hankintakulut. Enintään 1 200 euroa maksaneen tietokoneen voi vähentää verotuksessa sellaisenaan, kalliimpi vähennetään erissä useammalta verovuodelta. Tässä on siis hyvä  tilaisuus säästää verotuksessa!

Matkakulut, jäsenmaksut ja muut vähennykset

Matkakulut työpaikan ja asunnon välillä ovat vähennyskelpoisia, ja niissäkin on tapahtunut muutoksia vuodelle 2024. Lisäksi, jos maksat itse työttömyyskassan tai työmarkkinajärjestön jäsenyydestä, voit vähentää nämä kulut verotuksessa. Älä unohda myös ilmoittaa itse maksamasi koulutusmenot veroilmoituksessa.

Kaavamaiset vähennykset ammattialasta riippuen

Erityyppiset ammatit tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia vähennyksiin. Rakennus-, maanrakennus- tai metsäalalla työskenteleville on tarjolla kaavamainen vähennys, koska elinkustannukset ovat nousseet. Tutustu tarkemmin Verottajan sivuilta!

Uudet mahdollisuudet kotitalous-, hoiva- ja hoitotöiden vähennyksissä

Vuodelle 2024 on tullut myös päivityksiä kotitalous-, hoiva- ja hoitotöiden vähennyksiin. Nyt voit vähentää laillistetun fysio- ja toimintaterapeutin kotikäynnit verotuksessa. Tämä on erinomainen tapa huolehtia terveydestäsi ja samalla hyödyntää verovähennystä.

Lisäennakko – vältä mätkyt ja korot

Jos sinulla on ennakoimattomia tuloja, kuten osakkeiden tai kryptovaluuttojen myyntituotot tai olet saanut työsuhdeoptioita ja haluat välttää ikävät mätkyt sekä korot, harkitse lisäennakon maksamista tammikuun loppuun mennessä. Lisäennakkoa voi hakea Omaverossa, joten älä unohda tätä mahdollisuutta.

Nämä vinkit auttavat sinua navigoimaan vuoden 2024 verotuksen haasteissa. Muista tarkistaa Verottajan sivuilta lisätietoja ja varmistaa, että saat kaikki mahdolliset vähennykset hyödynnettyä. Huolella tehty verosuunnittelu on avain siihen, miten voimme kaikki säästää rahaa ja optimoida verotuksemme. Pidä huolta taloudestasi ja anna verovinkkiemme auttaa sinua!

Vuodenvaihde on verotuksessa usein suurempien muutosten aikaa, niin myös tällä kertaa. Tässä kirjoituksessa kerromme tärkeimmät työntekijän omaa verotusta ja yritysten verotusta koskevat muutokset. 

Näitä ovat muutokset vähennyksissä ja päivärahoissa ja kulukorvauksissa. Suurin muutos tulee konserniverotukseen. Mitä ALV-kantoihin tulee, niihin on mitä luultavimmin luvassa muutoksia vasta vuonna 2025, kun hallitus on tehnyt asiassa sitovan päätöksen. 

Kilometrikorvaukset ja päivärahat nousevat, polttoainevero laskee

Kilometrikorvauksiin on vuodelle 2024 tulossa neljän sentin korotus eli korvaus nousee 53 sentistä 57 senttiin per kilometri. Korvauksen nousuun on vaikuttanut autojen keskihintojen nouseminen ja korkomenojen kasvu.

Liikennepolttoaineiden valmisteveroja alennetaan. Alennuksen arvioidaan vaikuttavan bensiinilitran veroihin arviolta noin 4,4 senttiä alentavasti ja diesel-litran veroihin noin 4,9 senttiä. Myös ajoneuvoveron perusveroa kevennetään tietyiltä henkilöautoilta.

Kotimaan päiväraha nousee kolmella eurolla eli 48 eurosta  51 euroon. Osapäiväraha nousee kahdella eurolla ja on ensi vuonna suuruudeltaan 24 euroa. Tutustu korvauksiin tarkemmin Verohallinnon sivuilla.    

Muutokset työntekijän verotuksessa ja kotitalousvähennyksessä 

Työtulovähennyksen enimmäismäärää ja poistumaprosenttien tulorajoja sekä perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Lisäksi asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia koskevan vähennyksen omavastuuosuutta nostetaan 750 eurosta 900 euroon. Työttömänä ja perhevapaalla olleiden matkakuluvähennyksen omavastuuosuuden alennusta muutetaan vastaavassa suhteessa.

Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä koskevaa korotettua kotitalousvähennystä jatketaan vuodelle 2024. Laillistetun fysioterapeutin antama fysioterapia ja laillistetun toimintaterapeutin antama toimintaterapia säädetään kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi töiksi.

Ulkomaisten avainhenkilöiden lähdeverotuksen alainen työskentelyaika pidennetään 48 kuukaudesta 84 kuukauteen.

Arvopaperikauppojen, konserniverotuksen ja ALV:n muutokset 

Arvopaperikauppojen varainsiirtoveropohjaa laajennetaan arvopaperin luovutuksen yhteydessä luovutettuihin lainasaamisiin. Samassa yhteydessä helpotetaan liiketoimintasiirron varainsiirtoverovapautta ja siirrytään käännettyyn varainsiirtoverovelvollisuuteen, kun arvopapereita luovutetaan voitonjakona.

Suurin muutos koskee suuryhtiöiden verotusta. Uuden hallitusohjelman mukaisesti Suomessa otetaan käyttöön maailmanlaajuinen suurten konsernien vähimmäisvero, joka on 15 prosenttia. Mikäli konserniyhtiöiden efektiivinen yritysverokanta jossakin valtiossa jää alle 15 %:n, Suomen Verohallinto voi tietyin edellytyksin maksuunpanna erotuksen vähimmäisverona suomalaisen emoyhtiön maksettavaksi. 

Vähimmäisveroa sovelletaan niihin konserneihin, joiden liikevaihto on suuruudeltaan vähintään 750 miljoonaa euroa vuodessa.

Arvonlisäverotukseen ei tule muutoksia vielä vuoden 2024 alusta. Sen sijaan ALV-kantoihin on luultavasti tulossa muutoksia vuoden 2025 alusta. Lopullista päätöstä ei ole vielä tehty, mutta todennäköisesti kaikki 10 prosentin verokantaan kuuluvat tavarat ja palvelut nostetaan 14 prosentin verokantaan, lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä. 

Lisätietoja:

https://www.jhl.fi/uutiset/korotuksia-matkakustannusten-korvauksiin-vuodelle-2024/

https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/verotuksen-muutoksia-1-1-2024-alkaen/

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/veromuutokset/verotus-2024/#808ea6ea

https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/verotuksen-muutoksia-1-1-2024-alkaen/

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/veromuutokset/verotus-2024/#808ea6ea

Ilmoittajansuojelu (niin sanottu whistleblowing) perustuu ilmoittajansuojelulakiin ja Euroopan unionin direktiiviin ilmoittajansuojelusta. Direktiivillä halutaan varmistaa, että ilmoittaja, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Tämä tarkoittaa, että yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden on perustettava ilmoituksia varten oma sisäinen kanava. 

Ilmoituskanava mahdollistaa sen, että ilmoittajat voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä ilman pelkoa vastatoimista siten, että heidän henkilöllisyytensä on suojattu. Yritysten on perustettava ilmoituksia varten sisäinen ilmoituskanava, jos niissä on vähintään 50 työntekijää. Myös tätä pienemmissä yrityksissä on oltava ilmoituskanava, jos ne toimivat rahanpesulain soveltamisalalla. 

Rahanpesulainsäädännön mukaan esimerkiksi kaikilla tilitoimistoilla, kiinteistönvälitysliikkeillä, lakiasiaintoimistoilla sekä rahoitus- ja vakuutusalan toimijoilla koosta riippumatta on oltava käytössä rahanpesulain mukainen ilmoitusmahdollisuus.

Lähtökohtaisesti tähän riittää kyseisellä toimialalla käytössä oleva viranomaisen tuottama ilmoituskanava.

Valvontaviranomaiset ovat myös kokonaan vapauttaneet jotkin pienet yritykset ilmoituskanavan käytöstä.

Ilmoittajansuojelulaki on tullut voimaan 1.1.2023, ja vähintään 250 työntekijää työllistävien yritysten ja organisaatioiden on tullut perustaa ilmoituskanava maaliskuun 2023 loppuun mennessä. Vähintään 50 työntekijää työllistävien yritysten tulee ottaa ilmoituskanava käyttöön viimeistään joulukuussa 2023. 

Laissa ei säädetä sisäiselle ilmoituskanavalle teknisiä vaatimuksia, joten se voidaan toteuttaa usealla eri tavalla.

Yritys voi myös päättää, mahdollistaako se suullisen ilmoittamisen tai nimettömät ilmoitukset. Tärkeintä on, että ilmoituskanavaan voidaan tehdä ilmoitus luottamuksellisesti ja ilmoituksia voivat käsitellä vain tehtävään erikseen nimetyt henkilöt.

Ilmoituskanava voi olla vaikkapa lukittava postilaatikko, oma erillinen sähköpostiosoite tai jokin sähköinen järjestelmä. Samaan konserniin kuuluvat yhtiöt voivat myös käyttää yhteistä ilmoituskanavaa.

Ilmoituskanavan voi tarvittaessa hankkia ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Yksi tällainen palveluntarjoaja on Keskuskauppakamari, jolla on oma Ilmoituskanava-palvelu. 

Yrityksen on nimettävä ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö (tai henkilöt), joiden on voitava hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja riippumattomasti. Ilmoituksen käsittely edellyttää käytännössä, että organisaation sisällä luodaan menettelyt ilmoitusta ja ilmoittajaa koskevien tietojen käsittelyyn ja säilyttämiseen. Tietosuojasta on huolehdittava asianmukaisesti, koska whistleblowing-laki edellyttää, että ilmoituksen käsittely on luottamuksellista.

Kaikkien yrityksen omien työntekijöiden on voitava käyttää yrityksen omaa sisäistä ilmoituskanavaa. Yritys voi halutessaan sallia ilmoituskanavan käytön myös sen ulkopuolisille henkilöille, kuten esimerkiksi alihankkijoiden työntekijöille tai muille yrityksen tiloissa työskenteleville henkilöille. 

Lähteet:

Finlex

Tilisanomat

Keskuskauppakamari

Valtiovarainministeriö

Ketterä kehitys on tullut ohjelmistokehitykseen jäädäkseen. Usein siitä puhutaan lähinnä yrityksen sisäisten prosessien yhteydessä, jossa siitä on tullut muodikas iskusana. Ketteryydestä on kuitenkin hyötyä nimenomaan asiakkaan kannalta. 

Kun tuote on esimerkiksi työajanseuranta- ja palkanlaskentaohjelmisto, kuten Tuntinetti, sitä koskevat erilaiset säädökset ja lainsäädäntö, jossa voi tapahtua muutoksia nopeastikin. Sama pätee myös asiakkaiden liiketoimintaympäristöön. 

Kun ohjelmistoyrityksen asiakkaat ovat heterogeeninen joukko, jossa on toisistaan suuresti eroavia toimialoja ja erikokoisia yrityksiä, ketterä reagointi muutoksiin mahdollistaa asiakkaiden palvelemisen parhaalla mahdollisella tavalla ja tuottaa asiakkaille konkreettista hyötyä mm. kustannustehokkuuden ja riskienhallinnan näkökulmasta. 

Yksi ketterän kehityksen suurimmista vahvuuksista asiakkaan kannalta on mahdollisuus sovittaa tuote tarkasti asiakkaan tarpeisiin. Kun asiakkaan toiveet ja tarpeet ymmärretään syvällisellä tasolla, tarjottavat ratkaisut voidaan räätälöidä juuri oikeanlaisiksi. 

Pieninä, säännöllisinä kehitysiteraatioina tehdyt muutokset mahdollistavat sen, että asiakkaat näkevät tuloksia nopeasti. Nopeus on avainasemassa erityisesti silloin, kun lainsäädäntö tai liiketoimintaympäristö muuttuvat ja muutokset pitää saada vietyä nopeasti sisään järjestelmään. 

Nopeammat kehitysiteraatiot ja parempi resurssienhallinta säästävät aikaa ja rahaa myös asiakkaan kannalta. Asiakkaan ydintoiveena on aina laadukas järjestelmä ja sen käytössä opastava hyvä asiakaspalvelu. Ketterässä ympäristössä voidaan keskittyä laatuun, mikä hyödyttää asiakasta erityisesti pitkällä aikavälillä ja pitää järjestelmän kustannustehokkaana.  

Ketteryyteen liittyy myös avoin kommunikaatio asiakkaan kanssa. Asiakaspalaute on hyvin arvokasta ja se otetaan aina vakavasti, ja sen pohjalta tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Asiakkaat voivat olla varmoja siitä, että heidän äänensä kuuluu ja että he voivat vaikuttaa tuotteen kehitykseen.

Ketteryys tuo merkittäviä etuja myös riskien hallinnan kannalta. Pienempien ja tiheämpien kehitysiteraatioiden ansiosta mahdolliset virheet tai ongelmat voidaan havaita ja korjata nopeasti. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan palvelut toimivat luotettavasti ja ilman suuria häiriöitä.

Ketterä lähestymistapa tuo siis merkittäviä hyötyjä asiakkaille, kun voidaan sopeutua erilaisiin tarpeisiin joustavasti ja luoda asiakkaille todellista lisäarvoa. Ketterä ohjelmistokehitys on muutakin kuin yrityksen sisäinen toimintamalli; parhaimmillaan se on tapa auttaa asiakkaita saavuttamaan omat liiketoiminnalliset tavoitteensa ja menestymään.

Työelämän dynamiikka on muuttunut huomattavasti viime vuosien aikana, ja teknologian rooli työaikojen seurannassa ja henkilöstöhallinnon järjestelmissä on merkittävä. Näissä muutoksissa keskeisenä haasteena on tasapainoilla tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välillä työsuhteissa.

Tässä blogissa tarkastellaan, miten työajanseurannan ja henkilöstöhallinnon järjestelmät voivat auttaa tämän tasapainon löytämisessä.

Tehokkuus ja tuottavuus

Työajanseuranta ja henkilöstöhallinnon järjestelmät voivat auttaa yrityksiä parantamaan työntekijöidensä tehokkuutta ja yrityksen kokonaistuottavuutta. Niiden avulla voidaan optimoida työvoimaresursseja ja suunnitella aikatauluja tehokkaammin. Esimerkiksi työntekijät voivat saada paremman näkymän työpäiviensä aikatauluihin, josta on apua työhön valmistautumisessa ja hukka-ajan vähentämisessä.

Oikeudenmukaisuus ja työntekijöiden hyvinvointi

Oikeudenmukaisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin varmistaminen on yhtä tärkeää kuin tehokkuuden parantaminen. Työajanseurannan ja henkilöstöhallinnon järjestelmien tulee kunnioittaa työntekijöiden yksityisyyttä ja pitää heidät ajan tasalla heitä koskevien tietojen keräämisestä ja käytöstä.

Järjestelmien avulla voidaan myös varmistaa, että työntekijät eivät joudu toistuvasti kohtuuttoman kuormittavaan tilanteeseen esimerkiksi ylitöiden tai epäoikeudenmukaisten työaikavaatimusten vuoksi.

Säädökset ja säilytysvaatimukset

Lainsäädännölliset vaatimukset liittyen työajanseurantaan ja henkilöstöhallinnon tietojen käsittelyyn ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. On tärkeää, että yritykset ymmärtävät oman toimintaympäristönsä vaatimukset ja noudattavat niitä tarkasti.

Vaatimuksiin voi sisältyä työntekijöitä koskevien tietojen säilyttäminen ja suojaaminen sekä työntekijöiden informoiminen heidän oikeuksistaan. Säädösten noudattaminen auttaa yritystä välttämään oikeudellisia ongelmia ja säilyttämään hyvän maineen.

Teknologian rooli

Uudet teknologiat, kuten automatisoitu työajanseuranta ja tekoälyavusteiset henkilöstöhallinnon järjestelmät, ovat muuttamassa työnteon tapoja. Nämä teknologiat voivat tehostaa prosesseja, mutta niiden käyttöön liittyy myös eettisiä ja yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä.

Yritysten on harkittava huolellisesti, miten ne hyödyntävät uutta teknologiaa ja varmistettava, että teknologia palvelee sekä työntekijöitä että yritystä.

Työsuhteen lujittaminen

Työajanseurannan ja henkilöstöhallinnon järjestelmät voivat omalta osaltaan auttaa lujittamaan työsuhdetta ja luomaan luottamusta työntekijöiden ja työnantajien välille.

Kun järjestelmiä käytetään avoimesti ja oikeudenmukaisesti, ne voivat auttaa työntekijöitä tuntemaan olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi, mikä puolestaan parantaa sitoutumista ja organisaation tuloksellisuutta.

Työajanseuranta ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ovat olennaisia työsuhteiden hallinnassa, mutta niiden käytössä on oltava tasapaino tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välillä.

Kun järjestelmiä käytetään harkiten ja vastuullisesti, ne voivat tuoda hyötyjä sekä yritykselle että sen työntekijöille. Oikein toteutettuina ne voivat siis olla keskeinen osa menestyvää ja kestävää työympäristöä.

Käsittelimme viime syksynä blogikirjoituksessamme vaihtelevan työajan sopimuksia koskevaan lainsäädäntöön tehtyjä muutoksia. Yksi merkittävistä muutoksista koskee työnantajan tarkasteluvelvollisuutta. Tämä artikkeli pureutuu syvemmin tähän velvollisuuteen ja sen vaikutuksiin.

Tarkasteluvelvollisuuden syntyminen ja jakson pituus

Jos aloite vaihtelevaan työaikaan on tullut työnantajalta, on hänellä automaattisesti myös lakisääteinen tarkasteluvelvollisuus. Jos vaihtelevan työajan sopimus on tehty työntekijän omasta aloitteesta, tarkasteluvelvollisuutta ei synny.

Aikaisempi tarkastelujakso oli kuusi kuukautta, mutta uusi 1.8.2022 voimaan astunut lainsäädäntö rajaa tarkastelujakson pituudeksi enintään 12 kuukautta. 

Tarkasteltavina ovat tuntimäärät ja työvoimatarve 

Työaikaa tarkastellessaan työnantaja tarkistaa työntekijän toteutuneiden työtuntien määrän tarkastelujaksolla. Työnantaja myös arvioi omaa työvoiman tarvettaan. Tarkoituksena on selvittää, voidaanko työsopimuksessa sovittua vähimmäistyöaikaa nostaa korkeammaksi siten, että työaikaehto vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta.

Vähimmäistyöaika määritellään korkeammaksi, jos jakson aikana toteutuneiden työtuntien perusteella olisi voitu tehdä työtä korkeamman vähimmäistyöajan puitteissa. Jos työajaksi on esimerkiksi sovittu 0–35 tuntia viikossa, mutta työntekijän toteutunut viikkotyöaika onkin ollut viisi tuntia tai enemmän, työnantajan täytyy tarjota työntekijälle uutta työaikaehtoa, jonka mukaan töitä on vähintään viisi tuntia viikossa. 

Uutta sopimusta on tarjottava kuukauden sisällä tarkastelun tekemisestä

Jos tarkastelussa päädytään siihen, että työntekijän työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika voidaan määritellä korkeammaksi, on työnantajan tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta.

Tarjous on tehtävä kuukauden kuluessa tarkastelun tekemisestä ja työntekijälle tarjottavan sopimuksen on vastattava tarkastelun tulosta. Kyseessä on työnantajan tarjous, joten työntekijällä on halutessaan oikeus ilmoittaa haluavansa jatkaa työntekoa entisellä työaikaehdolla.

Työtuntien kokonaismäärän kasvu ei kuitenkaan aina edellytä uuden vähimmäistyöajan tarjoamista, jos työaika aidosti vaihtelee koko työsopimuksella sovituissa rajoissa. Jos työaika jakson aikana ylittää sovitun vähimmäistyöajan vain tilapäisesti tai poikkeuksellisesti, ei välttämättä tarvitse tehdä uutta tarjousta.

Oleellista on työnantajan todellinen työvoiman tarve, joten esimerkiksi työntekijän tilapäiset tuntimäärän nousut toisen työntekijän sairauslomasijaisena toimimisen takia eivät aiheuta tarvetta muutokseen.

Työnantajan ilmoitusvelvollisuus ja kirjallinen selvitys

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle tarkastelun ajankohta. Työnantajan tulee siis itse olla asiassa aktiivinen ja kertoa vuosittain työntekijöille, milloin hän arvioi työaikojen toteutumista ja vähimmäistyöajan korottamisen tarvetta. 

Mikäli työntekijä tai hänen edustajansa pyytävät kirjallista selvitystä tarkastelun tuloksesta ja niistä seikoista, joiden perusteella tulokseen on päädytty, on työnantajan annettava pyydetty selvitys työntekijälle. Kirjallista selvitystä ei siis tarvitse antaa automaattisesti.

Käytännössä kirjallinen selvitys tarkoittaa selvitystä toteutuneista työtunneista sekä aidosta työvoiman tarpeesta tarkastelujakson aikana. Jos työnantajalla on useita työntekijöitä vaihtelevan työajan työsopimuksilla, tarkastelun voi tehdä kaikille työntekijöille samalla kertaa, vaikka heidän työsuhteensa olisivatkin alkaneet eri aikoihin.

Olennaista on, että jokaisen vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän kohdalla tarkasteluväli on enintään vuosi.

HR-järjestelmän merkitys 

Tarkastelun tekeminen helpottuu, kun käytössä on hyvä HR-järjestelmä, esimerkiksi Tuntinetti. Tällaisessa järjestelmässä työntekijöiden työaikatiedot ovat helposti saatavilla ja koottavissa. Tuntinetissä työnantaja voi hakea tiedot haluamaltaan aikaväliltä Palkanlaskennan työaikaraportit-näkymässä.

Tuntinetissä voit kätevästi ajaa tarvittavat tiedot työaikaraporttien kautta omalle saldoraportille, josta näkee sekä pienimmät että suurimmat viikkotuntimäärät ja sen, mille tarkastelujakson viikoille ne sijoittuvat. Tämä helpottaa sekä työntekijän että työnantajan asemaa ja antaa samalla tietoa todellisesta työvoimatarpeesta. 

Kirjoituksen lähteet ovat Tilisanomien artikkeli lakimuutoksesta, Finlex, Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu sekä Henkilökohtaisten avustajien liitto ry:n artikkeli, jossa on myös linkki lisätietoihin aiheesta. 

Tervetuloa Tuntitohtorin blogiin! Tänään pohditaan autonomista työvuorosuunnittelua ja sen merkitystä nykyaikaisessa työelämässä. Autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöönotto tarjoaa organisaatioille ja työntekijöille mahdollisuuden lisätä tehokkuutta, parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja tarjota joustavuutta työaikojen hallinnassa. 

Perinteisessä työvuorosuunnittelussa esimiehet tai suunnittelijat vastaavat työntekijöiden työaikojen määrittelemisestä. Autonomisessa työvuorosuunnittelussa sen sijaan työntekijät saavat osallistua aktiivisesti oman työaikansa suunnitteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöillä on suurempi vaikutusvalta ja vastuu omien työaikojensa järjestämisessä.

Miksi autonomisesta työvuorosuunnittelusta on tullut niin merkittävä osa nykyaikaista työelämää? Yksi tärkeä tekijä on työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen. Antamalla työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa työaikoihinsa heidän yksilölliset tarpeensa ja mieltymyksensä otetaan paremmin huomioon. Tämä auttaa luomaan tasapainoa työn ja yksityiselämän välille, mikä puolestaan edistää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja motivaatiota.

Toinen tärkeä etu on tehokkuuden lisääntyminen. Autonomisessa työvuorosuunnittelussa työntekijät voivat valita itselleen parhaiten sopivat työajat, mikä johtaa korkeampaan tuottavuuteen. Kun työntekijöillä on mahdollisuus työskennellä silloin, kun he ovat energisimmillään ja motivoituneimmillaan, työn laatu ja tehokkuus paranevat. Lisäksi autonomisessa työvuorosuunnittelussa voidaan ottaa huomioon työntekijöiden erilaiset vahvuudet ja osaamiset, mikä edistää tehtävien tehokasta jakamista ja parempaa tiimityötä.

Joustavuus on myös keskeinen etu autonomisessa työvuorosuunnittelussa. Nykyään monet työntekijät kaipaavat joustavuutta työaikojen suhteen esimerkiksi perhe-elämän tai muiden sitoumusten takia. Autonomisen työvuorosuunnittelun avulla organisaatiot voivat tarjota työntekijöilleen mahdollisuuden sovittaa työaikansa paremmin omiin tarpeisiinsa. Tämä auttaa parantamaan työn ja muun elämän tasapainoa sekä vähentämään stressiä, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden sitoutumiseen ja työssä viihtymiseen.

On kuitenkin tärkeää huomata, että autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöönotto vaatii tarkkaa suunnittelua ja hyvää viestintää. Organisaatioiden on varmistettava, että työntekijät saavat tarvittavan koulutuksen ja ohjauksen autonomisen työvuorosuunnittelun periaatteista. Lisäksi on tärkeää luoda selkeät pelisäännöt ja prosessit, jotta kaikki työntekijät voivat osallistua tasapuolisesti suunnitteluun.

Autonominen työvuorosuunnittelu tarjoaa hyvin toteutettuna merkittäviä etuja. Se edistää työntekijöiden hyvinvointia, lisää tehokkuutta ja tarjoaa joustavuutta työaikojen hallinnassa. Organisaatiot, jotka ottavat käyttöön autonomisen työvuorosuunnittelun, hyötyvät sitoutuneemmista ja tyytyväisemmistä työntekijöistä sekä parantuneesta tuloksellisuudesta.

Tuntinetin avulla on mahdollista luoda avoimia työvuoroja joko kaikille tai vain tietyille työntekijöille. Työntekijät saavat tästä työnantajan tekemän ilmoituksen ja pystyvät itse varaamaan haluamansa työvuorot. 

Joten olisiko aika harkita autonomisen työvuorosuunnittelun mahdollisuuksia omassa organisaatiossasi? Tehokkuutta, hyvinvointia ja joustavuutta – siinä on tulevaisuuden työelämän avaimet!