Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020. Työpaikoille annettiin välineitä tehdä työpaikkakohtaisia työaikaratkaisuja, kuten sopia nykyistä väljemmin liukuvasta työajasta, joustotyöajasta ja työaikapankin käyttöönotosta. Työaikalain uudistuksella haluttiin vastata myös työaikadirektiivin ja sen tulkintakäytännön asettamiin vaatimuksiin. Uuden lain piiriin kuuluvat myös kotona tehtävä työ ja ns. etätyö. Uusia säädöksiä tuli mm. joustotyöhön ja yötyöhön.

Miten voidaan parhaiten huomioida, että lakia noudatetaan? Tässä artikkelissa on seitsemän esimerkkiä työaikalain vaatimusten huomioimisesta helposti Tuntinetissä. Tässä työajanseurantajärjestelmässä on kohta työaikakirjaukset ja lisäominaisuutena kohta työehtosopimusten tulkinnat. Katsotaan niitä lähemmin. 

1. Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on työaikalailla määritetty 40 tuntiin viikossa ja kahdeksaan tuntiin päivässä, mutta työehtosopimuksissa voidaan käyttää muitakin määritelmiä. 

Määritelmällisesti työaikaa on se aika, joka on sovittu työsopimukselle ja jonka työntekijä käyttää työntekoon. Työaika voi siis joustaa päivittäin ja viikoittain, mutta sen on kuitenkin tasoituttava työaikalain ja työehtosopimuksen ehtojen mukaisesti. 

Työaikaan ei sisälly päivittäisiä lepoaikoja, kuten esimerkiksi ruokatunti tai työmatkoihin käytetty aika.

Tuntinetissä työaika viedään sekä työehtosopimukselle että työsopimuksen tietoihin, josta järjestelmä tulkitsee työntekijän kirjaamaa työaikaa. Päivittäiset lepoajat huomioidaan työaikakirjauksissa.

2. Osa-aikatyö

Osa-aikatyössä työaika on säännöllistä työaikaa lyhyempi. Tällöin työntekijä tekee joko alle 8- tai alle 7,5-tuntista työpäivää viitenä päivänä viikossa, alle viisipäiväistä työviikkoa tai jotakin näiden yhdistelmää.

Osa-aikatyöstä voidaan sopia joko työsopimuksella tai työnantajan yksipuolisella päätöksellä, johon kuitenkin tarvitaan perusteeksi taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Myös työntekijällä on mahdollisuus pyytää osa-aikaistamistaan.

Työntekijän osa-aikaisuus viedään Tuntinetissä työntekijän työsopimusriville, jolloin järjestelmä osaa laskea kaikki mahdolliset liukumat ja ylityöt työaikakirjauksista oikein.

3. Lyhennetty työaika

Työntekijä voi pyytää lyhennettyä työaikaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä. Työnantajan on tällöin pyrittävä järjestämään osa-aikaisuus mahdollisuuksien mukaan ja kieltäytymiselle on annettava perustelut. 

Lyhennetystä työajasta tehdään aina määräaikainen sopimus.

Tuntinetissä myös lyhennetty työaika huomioidaan työntekijän työsopimusriville.

4. Liukuva työaika

Liukuva työaika antaa sekä työntekijälle että työnantajalle mahdollisuuden saada joustoa työn tekemiseen. Liukuvasta työajasta sovitaan työsopimuksessa, jolloin työntekijä päättää työn alkamis- ja päättymisajan itse, mutta ennalta sovittujen rajojen puitteissa. 

Liukuvalla työajalla oleva työntekijä voi ylittää tai alittaa sovitun säännöllisen työajan työmäärän vaihteluiden mukaan. Työntekijän on itse seurattava kertyviä tunteja ja huolehdittava, etteivät ne ylitä sovittuja rajoja. Kertymä saa olla enintään plus tai miinus 40 tuntia. 

Liukuvan työajan kertymää voidaan lyhentää esimerkiksi ylimääräisinä vapaina. Liukuvaa työaikaa ei tule sekoittaa ylityöhön, josta maksetaan korvaus erikseen.

Tuntinetissä liukumaa käsitellään kirjaamalla työpäivän ylittävät ja alittavat tunnit, mikäli erillistä ylityömääräystä ei ole annettu.

5. Lisä- ja ylityö

Lisätyö on työnantajan pyynnöstä tai suostumuksesta säännöllisen työajan puitteissa tehtävää, mutta sovitun työajan ylittävää työtä. Jos sovittu työaika on esimerkiksi 7,5 tuntia, mutta työntekijä tekee töitä kahdeksan tuntia, viimeiset puoli tuntia lasketaan lisätyöksi.

Ylityö on työtä, joka ylittää sovitun säännöllisen työajan. Ylitöitä voi tehdä ainoastaan työnantajan suostumuksella tai pyynnöstä, kuitenkin enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana tai 250 tuntia vuoden aikana. 

Työnantajalla ei ole oikeutta vaatia ylitöitä, mikäli työntekijä ei ole niihin suostuvainen. Työntekijällä on oikeus saada ylityötunneilta erillinen ylityökorvaus. Tämä korvaus voi olla joko rahallinen tai vapaata.

Ylityöt käsitellään Tuntinetissä työntekijän työaikakirjauksista automaattisesti, kun työntekijälle on annettu ylityömääräys. 

6. Sunnuntaityö

Sunnuntaityötä tehdään sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä. Siitä maksetaan aina 100 prosentilla korotettu palkka. Tätä korvausta ei ole mahdollista vaihtaa palkalliseen vapaa-aikaan, ellei asiasta ole erikseen sovittu työehtosopimuksessa.

Sunnuntaityö on käsitelty Tuntinetissä työehtosopimuksille, jolloin tämä käsitellään aina sieltä.

7. Lepoaika

Työntekijälle on annettava päivittäiset lepoajat sekä vuorokausi- että viikkolepo.

Jos työpäivän kesto on yli kuusi tuntia, eikä työntekijän työpaikalla olo ole välttämätöntä, hänelle on annettava työpäivän aikana vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana työpaikalta poistuminen on sallittua.

Ellei työehtosopimus sitä estä, tauko voidaan työntekijän ja työnantajan kesken sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta tauosta. Työajan ylittäessä 10 tuntia työntekijälle on annettava sen lisäksi enintään puolen tunnin tauko kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Työntekijä on oikeutettu päivittäiseen 11 tunnin keskeytymättömään lepoaikaan. Tästä voidaan kuitenkin poiketa jaksotyössä tai sovellettaessa liukuvaa työaikaa tai joustotyöaikaa.

Työnantajan on järjestettävä työntekijälle 35 tunnin pituinen yhtäjaksoinen lepoaika seitsemää työpäivää kohden. Se on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee tällöin kuitenkin olla vähintään yksi keskeytymätön 24 tunnin jakso kunkin seitsemän päivän jakson aikana.

Keskeytymättömässä vuorotyössä lepoaika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään yksi keskeytymätön 24 tunnin jakso seitsemän päivän aikana. Työn järjestelyjen niin edellyttäessä lepoaika voidaan järjestää edellä kuvatulla tavalla, mikäli siihen on saatu työntekijän suostumus.

Viikkolepo, viikkolepokorvaus sekä päivittäiset lepoajat käsitellään Tuntinetissä työehtosopimukselta. Muut päivittäiset lepotauot, kuten esimerkiksi ruokatauot, huomioidaan työntekijän työaikakirjauksista.

Tuntinetin avulla voi olla varma, että lain asettamat edellytykset täyttyvät. Koska järjestelmää kehitetään jatkuvasti ja joustavasti, myös juridinen puoli pysyy ajan tasalla. Lakikirjan voi siis nostaa pöydältä kirjahyllyyn tai viedä varastoon.