Kilpailukieltosopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, joka astuu voimaan työsopimuksen päättyessä. Tällä pyritään siihen, ettei työntekijä perusta omaa kilpailevaa yritystä tai mene kilpailijan palvelukseen. 

Lain mukaan kilpailukiellolle pitää olla erityisen painava syy. Useimmiten syyt liittyvät liike- ja ammattisalaisuuksien säilyttämiseen. Käytännössä perusteet sopimukselle ovat täyttyneet lähinnä johtavassa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla, mutta sopimuksia on käytetty laajemmin. 

Korvaukset kilpailukiellosta 

Kilpailukieltosopimukset ovat olleet Suomessa varsin yleisiä ja niiden perusteiden selvittäminen vei huomattavan osuuden ammattiliittojen juristien ajasta. Lainsäädäntöä muutettiin 1.1.2022 lähtien niin, että työnantaja velvoitettiin maksamaan työntekijälle korvausta kilpailukiellon ajalta. Esimerkiksi puolen vuoden kilpailukiellon korvaus on 40 prosenttia palkasta ja pidemmissä kielloissa 60 prosenttia palkasta. 

Muutoksen tarkoitus on vähentää turhia kilpailukieltoja ja lyhentää kilpailukieltosopimusten kestoa.Vuoden mittaiseen siirtymäajan jälkeen, eli 1.1.2023 alkaen, työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksen työntekijälle myös ennen lain voimaantuloa sovitun kilpailukiellon sidonnaisuusajalta.

Sopimuksen irtisanominen

Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen, jos se arvioi, ettei kilpailukiellolle ole enää tarvetta. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä jälkikäteen eli työsuhteen on oltava edelleen voimassa. Työnantajan täytyy toisin sanoen arvioida kilpailukiellon tarpeellisuutta jo ennen kuin työsuhteen päättymisajankohta on tiedossa.

Lakimuutos antoi työnantajalle oikeuden irtisanoa sopimukset omasta aloitteestaan. Sopimuksen irtisanomisen myötä työnantajalle ei synny korvausvelvoitetta eikä työntekijällä ole enää velvollisuutta pidättäytyä kilpailevan toiminnan harjoittamisesta työsuhteen päättymisen jälkeen. 

Työnantajilla on siis ollut vuosi aikaa arvioida omien kilpailukieltosopimustensa tarpeellisuutta ja kestoa. On hyvin luultavaa, että kilpailukieltosopimuksia on irtisanottu tai lyhennetty huomattava määrä vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Mitä kilpailukiellon tilalle työsopimukseen?

Osa kilpailukieltosopimuksista on juridisessa mielessä perusteltuja. Työnantaja voi kuitenkin turvata liikesalaisuutensa myös salassapitosopimuksella, joka soveltuu moneen tilanteeseen kilpailukieltoa paremmin. 

Salassapitosopimuksella voidaan estää liiketoiminnan kannalta kriittisen tiedon siirtyminen muualle työntekijän mukana, mutta se ei rajoita työntekijän liikkumavapautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Salassapitosopimus velvoittaa sopimusosapuolet pitämään luottamuksellisen tiedon salassa ja olemaan luovuttamatta ja paljastamatta sitä muille.