Arkipyhät tarkoittavat pyhäpäiviä, jotka sijoittuvat muille viikonpäiville kuin sunnuntaille. Suomessa kirkollisten arkipyhien lisäksi yhteiskunnallisia arkipyhiä ovat vappu ja itsenäisyyspäivä. Lain mukaan ainoa palkallinen vapaapäivä on itsenäisyyspäivä (ks. itsenäisyyspäivälaki), jos se olisi muutoin ollut työntekijän normaali työpäivä. 

Vuonna 1973 loppiainen ja helatorstai siirrettiin työmarkkinajärjestöjen tahdosta lauantaille. Tällä muutoksella yritettiin saavuttaa eheät viikot. Loppujen lopuksi päivät palautettiin vuonna 1992 takaisin arkipäiville.

Työssäkäyville arkipyhät merkitsevät yleensä palkallista vapaapäivää, korotettua palkkaa tai lyhennettyä työaikaa.

Miten arkipyhät määräytyvät? 

Arkipyhäpäivät ja arkipyhien palkallisuus määräytyvät työehtosopimusten mukaan. Niistä useimmat säätävät työntekijälle korvauksen arkipyhän lyhentämän työviikon menetetystä ansiosta. 

Lisäksi jotkut työehtosopimusratkaisut voivat sisältää määräyksen työajan pidennyksestä, joka tuo työehtosopimuksissa muutoksia arkipyhämääräyksiin ja niihin liittyviin käytäntöihin. Joissakin tapauksissa työajan pidennys voidaan toteuttaa muuttamalla arkipyhiä normaaleiksi työpäiviksi.

Arkipyhien määritelmä, korvattavuus ja arkipyhiksi laskettavat päivät vaihtelevat eri työehtosopimuksissa.

Arkipyhäasiat kannattaakin aina tarkistaa oman alan työehtosopimuksesta.

Kaupan alalla arkipyhien käsittelyyn mielenkiintoisia muutoksia

Kaupan alalla on tehty mielenkiintoinen muutos, kun siellä siirryttiin vuoden 2017 alusta arkipyhäjärjestelmästä vuosivapaajärjestelmään. Vuosivapaajärjestelmässä arkipyhillä ei ole työaikaa lyhentävää vaikutusta, eikä arkipyhäpäiviltä makseta arkipyhäkorvausta. Mikäli töitä tehdään pyhäpäivinä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta tuplapalkka.

Arkipyhiä koskeneen työajan lyhennyksen sijasta nykyisessä järjestelyssä työntekijät ansaitsevat tekemiään työtunteja vastaan vuosivapaapäiviä, joiden määrä on kaikille sama.

Mikäli kuitenkin kaupan alan työnantaja toteaa vuosivapaajärjestelmän olevan liian hankala toteuttaa, voidaan siellä yhteisesti paikallisella sopimuksella sopia niin, että noudatetaan vanhaa arkipyhäjärjestelmää. 

Tällöin sovitaan työehtosopimuksen mukaan työntekijän säännöllisen viikkotyöajan nostamisesta 37,5 tunnista 38 tuntiin ja että yhden arkipyhän työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5 tunnin sijaan 7,6 tuntia. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan. Viikkotyöajan pidentäminen sopii esimerkiksi yrityksiin, joissa työskentelee pääasiassa kokoaikaisia työntekijöitä.

Kaupan TES:in mukaan on myös mahdollista sopia, että työpaikkakohtaisen sopimisen johdosta yritykseen tai sen osaan ei sovelleta Kaupan TES:n vuosivapaajärjestelmää, vaan arkipyhäjärjestelmää koskevat määräykset ovat voimassa sopimuksen ajan.

Sopimus on voimassa aina vähintään kalenterivuoden kerrallaan, eikä työaikajärjestelmiä voi vaihtaa kalenterivuoden aikana. Sopimuksen kestosta ja irtisanomisesta noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

Myös matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimuksessa on käytössä vuosivapaajärjestelmä, jossa palkallisten vuosivapaapäivien ansainta perustuu yksinomaan kalenterivuoden aikana tehtyihin tunteihin. Arkipyhäviikolla työskentelyllä ei ole enää merkitystä.

Miten arkipyhät käsitellään Tuntinetissä?

Arkipyhät aiheuttavat usein tulkintaongelmia palkanmaksussa, sillä työehtosopimuksissa on palkanmaksusta kirjava joukko erilaisia määräyksiä. Tuntinetti osaa huomioida eri toimialojen työehtosopimusten asetukset, helpottaen tulkintaongelmia. 

Esimerkiksi Kaupan alalle Tuntinetistä löytyvät sekä vuosivapaajärjestelmää – että arkipyhälyhennysvapaita laskevat työehtosopimusversiot.

Järjestelmä korostaa arkipyhäpäivät kalenterilla punaisina päivinä, ja laskee arkipyhäkorvaukset tai kertyvät vapaasaldot TES:in  asetusten mukaisesti, unohtamatta arkipyhäpäivänä työskentelevän pyhäkorvausta.

Myös itsenäisyyspäivälain asetukset löytyvät työehtosopimuksilta.

Kätevästi käyttäjän aikaa säästäen!