Ilmoittajansuojelu (niin sanottu whistleblowing) perustuu ilmoittajansuojelulakiin ja Euroopan unionin direktiiviin ilmoittajansuojelusta. Direktiivillä halutaan varmistaa, että ilmoittaja, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Tämä tarkoittaa, että yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden on perustettava ilmoituksia varten oma sisäinen kanava. 

Ilmoituskanava mahdollistaa sen, että ilmoittajat voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä ilman pelkoa vastatoimista siten, että heidän henkilöllisyytensä on suojattu. Yritysten on perustettava ilmoituksia varten sisäinen ilmoituskanava, jos niissä on vähintään 50 työntekijää. Myös tätä pienemmissä yrityksissä on oltava ilmoituskanava, jos ne toimivat rahanpesulain soveltamisalalla. 

Rahanpesulainsäädännön mukaan esimerkiksi kaikilla tilitoimistoilla, kiinteistönvälitysliikkeillä, lakiasiaintoimistoilla sekä rahoitus- ja vakuutusalan toimijoilla koosta riippumatta on oltava käytössä rahanpesulain mukainen ilmoitusmahdollisuus.

Lähtökohtaisesti tähän riittää kyseisellä toimialalla käytössä oleva viranomaisen tuottama ilmoituskanava.

Valvontaviranomaiset ovat myös kokonaan vapauttaneet jotkin pienet yritykset ilmoituskanavan käytöstä.

Ilmoittajansuojelulaki on tullut voimaan 1.1.2023, ja vähintään 250 työntekijää työllistävien yritysten ja organisaatioiden on tullut perustaa ilmoituskanava maaliskuun 2023 loppuun mennessä. Vähintään 50 työntekijää työllistävien yritysten tulee ottaa ilmoituskanava käyttöön viimeistään joulukuussa 2023. 

Laissa ei säädetä sisäiselle ilmoituskanavalle teknisiä vaatimuksia, joten se voidaan toteuttaa usealla eri tavalla.

Yritys voi myös päättää, mahdollistaako se suullisen ilmoittamisen tai nimettömät ilmoitukset. Tärkeintä on, että ilmoituskanavaan voidaan tehdä ilmoitus luottamuksellisesti ja ilmoituksia voivat käsitellä vain tehtävään erikseen nimetyt henkilöt.

Ilmoituskanava voi olla vaikkapa lukittava postilaatikko, oma erillinen sähköpostiosoite tai jokin sähköinen järjestelmä. Samaan konserniin kuuluvat yhtiöt voivat myös käyttää yhteistä ilmoituskanavaa.

Ilmoituskanavan voi tarvittaessa hankkia ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Yksi tällainen palveluntarjoaja on Keskuskauppakamari, jolla on oma Ilmoituskanava-palvelu. 

Yrityksen on nimettävä ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö (tai henkilöt), joiden on voitava hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja riippumattomasti. Ilmoituksen käsittely edellyttää käytännössä, että organisaation sisällä luodaan menettelyt ilmoitusta ja ilmoittajaa koskevien tietojen käsittelyyn ja säilyttämiseen. Tietosuojasta on huolehdittava asianmukaisesti, koska whistleblowing-laki edellyttää, että ilmoituksen käsittely on luottamuksellista.

Kaikkien yrityksen omien työntekijöiden on voitava käyttää yrityksen omaa sisäistä ilmoituskanavaa. Yritys voi halutessaan sallia ilmoituskanavan käytön myös sen ulkopuolisille henkilöille, kuten esimerkiksi alihankkijoiden työntekijöille tai muille yrityksen tiloissa työskenteleville henkilöille. 

Lähteet:

Finlex

Tilisanomat

Keskuskauppakamari

Valtiovarainministeriö