Yritysten vastuullisuuteen kiinnitetään nykyisin enemmän huomiota ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja muiden globaalien haasteiden johdosta. Yritysvastuussa on pyrkimyksenä tarkastella yritysten toimintaa kokonaisvaltaisesti, huomioiden sekä ympäristöön liittyvät että sosiaaliset ja hallinnolliset näkökulmat.

Kestävyysraportointi, joka tunnetaan myös ESG-raportointina (Environmental, Social, Governance), on tässä se keskeinen työkalu, jolla vastuullisuutta mitataan ja raportoidaan.

Pohjoismaissa ja Suomessa yritysvastuuta ja kestävyysraportointia pidetään hyvin tärkeänä. Yritysten tehtävä on raportoida toimintansa ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, sitoen ne yrityksen ja sen arvoketjun toimintaan. Näin pyritään tarjoamaan sidosryhmille tietoa päätöksenteon tueksi ja edistämään positiivisia vaikutuksia.

Kestävyysraportointiin käytettävät standardit, kuten GRI, TCFD, SASB ja ESRS, ovat vakiintuneita työkaluja, jotka auttavat yrityksiä rakentamaan luotettavia raportteja. Lisäksi Pohjoismaiden taloushallintoalan järjestöjen kehittämä NSRS-standardi helpottaa kestävyysraportoinnin aloittamista erityisesti PK-sektorilla.

EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi, CSRD, tuo entistä tiukempia vaatimuksia yrityksille. Se velvoittaa kaikki pörssilistatut yritykset sekä yli 250 työntekijää työllistävät yritykset raportoimaan kestävyysasioistaan.

Suomessa direktiivin täytäntöönpano on jo käynnissä, mikä vaikuttaa laajasti taloushallintoon ja kirjanpito- sekä tilintarkastuslakiin. Yritysten tulee jatkossa toimittaa raporttinsa ulkopuolisen toimijan arvioitaviksi.

Koska yritykset tarvitsevat raportointiinsa tietoja myös sidosryhmiltä, raportointitarpeet valuvat läpi koko yrityskentän, vaikka itse raportointivelvollisuus koskeekin vain pientä osaa suomalaisista yrityksistä.

Taloushallinnolla ja talousjohtajilla on merkittävä rooli kestävyysraportoinnin toteutuksessa. He ovat keskeisiä tiedonkerääjiä, kestävyysteemojen taloudellisten vaikutusten arvioijia sekä kestävyyttä edistävien investointien laskennan asiantuntijoita. Lisäksi talousjohtajat ovat avainasemassa resurssien allokoinnissa ja kestävien investointien päätöksenteossa.

Kestävyysraportointi on siis noussut tärkeäksi osaksi yritysten toimintaa. Taloushallinnon rooli tässä prosessissa on keskeinen, sillä se ei ainoastaan varmista raportoinnin luotettavuutta, vaan myös ohjaa yritysten strategisia päätöksiä kohti kestävää kehitystä ja vastuullista liiketoimintaa.

Yritys voi esimerkiksi asettaa tavoitteeksi vaikkapa vähentää hiilidioksidipäästöjään tai henkilöstönsä työtapaturmia 75 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Etenemisestä kerrotaan sitten vuosittaisissa tai kvartaalikohtaisissa raporteissa.